Jätteet ovat resursseja, Riihimäen luvut tarkemmaksi
Nykyisessä työssäni Hyvinkään HUS:in sairaalan logistiikkatyöntekijänä olen ollut paljon tekemisissä jätteiden kanssa, seuraten miten isokokoinen yksikkö käsittelee niitä. Työ on antanut hyvää kuvaa yhteiskunnan tuottamista jätemääristä. HUS tuottaa vuodessa 7490 tonnia erilaisia jätteitä, joista iso osa menee onneksi energiakäyttöön ja kierrätykseen. Hyvinkään osuus tästä on 680 tonnia.
Paljon samoja jätetyyppejä tulee myös jokaisesta kotitaloudesta arkisessa elämässä. Se ei vain tunnu paljolta kun jätemäärä jakaantuu asukkaiden kesken. Yksittäinen roskapussi ei ole juuri mitään sairaalan jätemäärän rinnalla, mutta näitä yksittäisiä roskapusseja tulee joka taloudesta useampia viikossa.
Kun puhutaan kierrätyksestä, ajaudutaan helposti väittelyyn siitä, mitä merkitystä asialla on isossa kuvassa. Yhden mielestä kyseessä on turhaa vouhotusta ja toisen mielestä taas ollaan mahtavia edelläkävijöitä ekologian saralla.
Ennen kuin aletaan väittelemään, kannattaisi kuitenkin muistaa kaksi asiaa: jätettä syntyy väkisinkin jonkin verran ja myös jäte on resurssi, jota kannattaa käyttää mahdollisimman fiksusti. Esimerkiksi biojäte voisi olla iso resurssi bioenergialle, ellei se menisi paljolti hukkaan. Tuo energia joudutaan sitten hankkimaan jostain muualta. Kun tämä resurssi kuitenkin olisi jo käsillä, on mielestäni ihmeellistä heittää se hukkaan ja hankkia tilalle uusia.
Jätteiden lajitteluun tulisi saada enemmän samanlaista suhtautumista kuin pullonpalautukseen. Harva mieltää pullon kauppaan viemisen vuoden ekoteoksi tai ympäristövouhotukseksi. Se on meille nyt normaalia arkea. Ekologinen teko se jokatapauksessa on ja resurssien fiksua käyttämistä.
Riihimäen vuoden 2019 ympäristöraportti muistuttaa kuinka Riihimäen kaupunki tavoittelee vuodeksi 2030 tilannetta, jossa biojätteestä kierrätettäisiin yli 60 %. Hieno juttu, mutta olisi hyvä saada enemmänkin lukuja esiin. Vaikeaa se näyttää olevan jo kaupungin sisälläkin kun lukujen saaminen näyttäisi olevan haastavaa. Esimerkiksi sivulla 22 mainitaan seuraavaa:
"Kaupungin yksiköiden toiminnasta syntyvää todellista bio- ja sekajätemäärää ei ole mahdollista seurata."
Itse hieman ihmettelen, että miksei. HUS:issa pystytään tämä tekemään eikä periaate ole sen kummoisempi HUS:illa on yksiköitä, joissa jokaisesta syntyy jätteitä ja kaupungilla on yksiköitä joissa jokaisessa syntyy jätteitä. Mitä enemmän lukuja saadaan, sitä perustellumpia päätöksiä voidaan odottaa.
P.S. Etsisessäni kaupungin ympäristöraporttia, kirjoitin Riihimäen sivuilla Kunta-Katille hakusanan "ympäristöraportti". Kunta-Katin vastaus oli "Ympäristönsuojeluyksikölle voi ilmoittaa havaituista ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavista epäkohdista. Tällaisia voivat olla esimerkiksi luvattomat kaatopaikat, vesistöissä tai ilmassa havaitut haitalliset päästöt ja muu ympäristönsuojelua koskevien säädösten vastainen toiminta." ja linkki ympäristösuojeluyksikölle. Tässä yksi syy lisää, miksi Riihimäen sivujen tiedonhakua tulee kehittää kuten aikaisemmin kirjoitin.